Rakentamislaki

1. Rakentamislain voimaantulo ja digitaalinen murros
Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja on muuttanut rakentamislupiin ja valvontaan liittyviä menettelyjä merkittävästi. Laki yhdessä RYTJ-lain kanssa ohjaa rakentamisen digitalisaatiota ja edellyttää kuntien rakennusvalvontojen sähköisten asiointipalvelujen, rakennusrekisterien ja tiedonsiirtojen laajamittaista kehittämistä vuosina 2024–2028. Ympäristöministeriö tarkentaa sääntelyä asetuksilla, jotka ohjaavat myös kuntien digikehitystyötä.

2. Tietomallipohjainen rakentamislupa 1.1.2026 alkaen
Tietomallipohjaista rakentamislupaa koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2026 ja mahdollistavat luvan hakemisen tietomallipohjaisesti. Koska näitä säännöksiä täsmentävä asetus valmistui vasta joulukuussa 2025, tietomallipohjaista lupa- ja valvontaprosessia ei ole vielä ehditty toteuttaa kokonaisuudessaan kuntien ohjelmistoissa. Alkuvaiheessa kehittäminen keskittyy siihen, että luvat voidaan hakea ja käsitellä lain edellyttämillä tiedoilla, ja varsinainen tietomallipohjaisen lupakäsittelyn kehittäminen jatkuu vuoden 2026 aikana.

3. Valtakunnallinen tiedonhallinta ja rekisterimuutokset
Lupaprosessien muutos kytkeytyy valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen. Kuntien rakennusvalvontojen tulee ottaa käyttöön Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-järjestelmä viimeistään 1.1.2029, jolloin rakennusrekisteritiedot välitetään DVV:n (Digi- ja väestötietovirasto) rekisterin sijaan Ryhtiin. Vuoden 2026 alussa voimaan tuleva asetus laajentaa kunnan rakennusrekisterin tietosisältöä, eikä uutta tietosisältöä voida enää välittää DVV:lle. Rakentamislaki edellyttää lisäksi 1.1.2026 alkaen, että rakentamislupaa haetaan suunnitelmamallilla tai muutoin koneluettavin tiedoin, ja tätä siirtymävaihetta varten on laadittu ohjeita tukemaan sekä luvan hakua että kunnissa tehtävää tiedonhallintaa.